Kannattaako pörssisähkö? Vertailu kiinteään hintaan

Pörssisähkössä hinta seuraa sähköpörssin markkinahintaa ja vaihtelee tunneittain. Kiinteässä sopimuksessa maksat samaa hintaa koko sopimuskauden. Kysymys on siitä, kannattaako heilahtelu ottaa vastaan vai maksaa siitä, että sen välttää.

Mitä pörssisähkö on maksanut vuodessa

Viimeisen 12 kuukauden aikana pörssisähkön keskihinta on ollut 6,91 snt/kWh arvonlisäveroineen. Luku perustuu 34 344 toteutuneeseen varttihintaan.

Saman jakson mediaani oli 4,20 snt/kWh. Puolet ajasta hinta oli siis tätä matalampi. Keskiarvo on mediaania korkeampi, koska muutama kallis jakso nostaa sitä. Halvimmillaan hinta oli −1,37 snt/kWh ja kalleimmillaan 82,19 snt/kWh.

Kallein tunti oli siis noin 12-kertainen keskiarvoon verrattuna. Tässä on koko kysymyksen ydin: pörssisähkö on useimmiten halpaa ja harvoin hyvin kallista.

Miksi hinta heiluu niin paljon

Sähkön hinnan määrää kalleimman käytössä olevan tuotantomuodon kustannus. Kaikki tuottajat saavat saman hinnan, ja se on sen laitoksen hinta, jota viimeisenä tarvittiin kysynnän kattamiseen.

Kun tuulee ja kulutus on maltillista, riittää halpa tuotanto: vesivoima, tuulivoima ja ydinvoima. Hinta jää matalaksi tai painuu nollaan. Kun pakkanen kiristyy eikä tuule, kulutus nousee ja halpa tuotanto loppuu kesken. Silloin käynnistetään kaasu- ja varavoimalaitoksia. Niiden kustannus on moninkertainen, ja se hinta maksetaan kaikesta sen hetken sähköstä.

Siksi hintapiikit ovat lyhyitä mutta jyrkkiä. Ne osuvat kylmiin ja tyyniin talvipäiviin sekä aamun ja illan kulutushuippuihin. Suurimman osan vuodesta hinta pysyy lähellä mediaania.

Suomen hintataso on laskenut viime vuosina, kun Olkiluoto 3 aloitti säännöllisen tuotannon ja tuulivoimaa rakennettiin paljon lisää. Samalla vaihtelu on kasvanut, koska tuulivoiman määrä riippuu säästä.

Kuinka usein sähkö on lähes ilmaista

Viimeisen vuoden aikana hinta oli negatiivinen 0,44 prosenttia ajasta. Silloin sähköpörssin hinta oli alle nollan, koska tuotantoa oli enemmän kuin kulutusta.

Kuluttajalle negatiivinen tunti ei tarkoita, että sähköstä maksettaisiin sinulle. Marginaali, siirto ja vero tulevat päälle, joten kokonaishinta pysyy plussalla. Se on silti halvin mahdollinen hetki käyttää sähköä.

Nämä tunnit osuvat tyypillisesti tuulisiin öihin ja aurinkoisiin keskipäiviin. Kiinteässä sopimuksessa niistä ei hyödy mitään, koska hinta pysyy samana.

Mitä kiinteä hinta maksaa nyt

Energiaviraston vertailussa on 109 kiinteähintaista kuluttajasopimusta, joissa on yksi kilowattituntihinta. Mediaani on 11,69 snt/kWh, halvin 7,40 ja kallein 107,91 snt/kWh.

Ero pörssisähkön keskihintaan on 4,78 snt/kWh. Jos kulutat 5 000 kilowattituntia vuodessa, se on noin 239 euroa vuodessa.

Ero on myyjän hinta riskin kantamisesta. Kiinteässä sopimuksessa myyjä toimittaa sähköä sovittuun hintaan riippumatta siitä, mitä markkinalla tapahtuu. Hän ostaa suojauksen etukäteen ja lisää siihen katteen.

Kolmas vaihtoehto: joustosopimukset

Vertailussa on myös 41 joustosopimusta, joita myydään nimillä kulutusjousto tai joustosähkö. Niissä on kiinteä perushinta, mutta saat hyvitystä siitä, että siirrät kulutusta pois kalleimmilta tunneilta. Mediaanihinta on 10,69 snt/kWh eli pörssisähkön ja kiinteän hinnan välissä.

Joustosopimus sopii, jos haluat ennustettavan hinnan mutta pystyt silti ajoittamaan kulutusta. Ehdot vaihtelevat yhtiöittäin paljon. Lue tarkkaan, miten hyvitys lasketaan ja mihin tunteihin se kohdistuu.

Miksi todellinen ero on pienempi

Yllä oleva keskiarvo antaa pörssisähköstä hieman liian hyvän kuvan. Kulutat eniten sähköä talvella, jolloin hinta on korkeimmillaan. Siksi oma keskihintasi on aina korkeampi kuin tuntien tasainen keskiarvo.

Ero on suurin sähkölämmitteisessä talossa, jonka kulutus seuraa ulkolämpötilaa. Kerrostaloasunnossa lämmitys tulee yleensä kaukolämmöstä, jolloin kulutus jakautuu tasaisemmin ja ero jää pieneksi. Tarkkaa lukua ei voi antaa, koska se riippuu omista käyttötottumuksistasi.

Kiinteät hinnat muuttuvat markkinan mukana, joten yllä oleva mediaani kertoo vain tämän päivän tilanteen. Vuosi sitten samat sopimukset maksoivat eri verran.

Mitä riski tarkoittaa käytännössä

Riski ei ole se, että vuosilasku olisi yllättävän suuri. Se on se, että yksittäinen kuukausi voi olla poikkeuksellinen.

Pitkä pakkasjakso nostaa sekä hintaa että kulutusta samaan aikaan. Kun molemmat kaksinkertaistuvat, lasku nelinkertaistuu. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa se voi tarkoittaa useiden satojen eurojen kuukausilaskua, vaikka vuositasolla pörssisähkö olisi silti ollut halvempi.

Kysymys ei siis ole vain siitä, kumpi on keskimäärin halvempi. Kysymys on myös siitä, kestääkö talous huonon kuukauden.

Voiko riskiä pienentää

Valinta ei ole vain kahden vaihtoehdon välillä. Riskiä voi pienentää useammalla tavalla ilman että luopuu pörssisähkön eduista kokonaan.

Yksinkertaisin keino on ajastaa isot kuormat. Lämminvesivaraaja, pyykinpesu ja sähköauton lataus ovat siirrettävissä ilman että arki muuttuu. Ne muodostavat merkittävän osan kotitalouden kulutuksesta.

Toinen keino on varautua rahallisesti. Jos siirrät kesäkuukausien säästön sivuun, talven kalleimmat laskut eivät yllätä. Pörssisähkön etu tulee juuri siitä, että halvat kuukaudet ovat halpoja.

Kolmas keino on jakaa kulutus kahteen sopimukseen, jos se on mahdollista. Osa yhtiöistä tarjoaa sopimuksia, joissa hinnalla on yläraja. Silloin maksat pienen lisän siitä, että pahin piikki jää toteutumatta.

Mitä sopimuksia vertaillessa katsoo

Vertaa aina kokonaishintaa omalla kulutuksellasi, älä pelkkää marginaalia. Yhtiö, jolla on nolla marginaali mutta yhdeksän euron kuukausimaksu, on kalliimpi kuin yhtiö jolla on pieni marginaali ja ei perusmaksua lainkaan.

Tarkista myös sopimuksen kesto ja se, mikä hinta on kampanjajakson jälkeen. Määräaikainen sopimus sitoo koko kaudeksi, ja irtisanominen kesken kauden maksaa.

Kaikki Suomessa myytävät sopimukset löytyvät Energiaviraston vertailupalvelusta, johon myyjillä on velvollisuus ilmoittaa hintansa. Tämän sivuston vertailu käyttää samaa lähdettä.

Milloin pörssisähkö kannattaa

• Voit siirtää osan kulutuksesta halvempiin tunteihin: pyykinpesu, astianpesu, lämminvesivaraaja tai sähköauton lataus.
• Kestät sen, että yksi kuukausilasku voi olla moninkertainen edelliseen verrattuna.
• Kulutuksesi ei painotu poikkeuksellisen paljon talveen.
• Seuraat hintoja edes satunnaisesti.

Milloin kiinteä hinta on parempi

• Haluat tietää etukäteen, paljonko sähkö maksaa.
• Yllättävä sadan euron lisälasku olisi taloudellesi hankala.
• Kulutat paljon juuri kalleimpina tunteina etkä voi vaikuttaa siihen.
• Asut sähkölämmitteisessä talossa etkä pysty ajastamaan lämmitystä.

Sopimuksen vaihtaminen käytännössä

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi irtisanoa lyhyellä varoitusajalla. Määräaikaisesta et pääse eroon kesken kauden ilman kuluja. Tarkista sopimustyyppi ennen kuin teet päätöksiä.

Vaihtaminen ei katkaise sähköjä eikä vaadi käyntejä kotona. Uusi myyjä hoitaa ilmoitukset, ja mittarilukema siirtyy automaattisesti. Verkkoyhtiö ja siirtolasku pysyvät ennallaan, koska niitä ei voi vaihtaa.

Kampanjahinnoissa kannattaa katsoa, mikä hinta on tarjousjakson jälkeen. Moni edullinen sopimus on halpa kolme kuukautta ja tavallinen sen jälkeen.

Jos vaihdat pörssisähköön

Ensimmäinen talvi on se, joka ratkaisee kokemuksen. Kannattaa katsoa hintoja muutaman kerran viikossa ja opetella, mihin aikaan oma kulutus osuu. Muutaman viikon jälkeen rytmi on selvä eikä hintoja tarvitse enää seurata.

Ota ajastukset käyttöön heti eikä vasta ensimmäisen kalliin laskun jälkeen. Lämminvesivaraaja ja sähköauton lataus ovat helpoimmat, ja ne muodostavat suurimman osan siirrettävästä kulutuksesta.

Miten valita

Keskiarvo ei lupaa mitään yksittäisestä vuodesta. Valinta riippuu siitä, paljonko heilahtelua siedät ja pystytkö siirtämään kulutusta.

Jos valitset pörssisähkön, vertaile silti sopimukset. Itse sähkö maksaa kaikilla saman verran, mutta marginaali ja perusmaksu vaihtelevat. Katso, mikä sopimus on halvin sinun kulutuksellasi. Jos aiot ajastaa kulutusta, laske ensin, paljonko se säästää.